vaihdevuodet

Okei, mitä näille pitäisi tehdä? Hoitaakko luontaisjutuilla vai hormoonihoidoilla...Onkohan liian myöhäistä alkaa luontaisjuttuja käyttämään kun tätä on kestänyt jo kuitenkin kuusi vuotta.Onko tuttuu...kun väsyttää, turvottaa,yöt valvottaa ja silmien ympärillä on mustat renkaat? Minne se pirteä kolmekymppinen on kadonnut?Ilmeisesti kumminkin iäksi pois...Hoh Hoijjaa...täytyy lähtee nukkumaan.

Eläinavusteista toimintaa

Nyt on ollut huisketta tallilla...on ollut näyttelijöitä, kehitysvammaisia,perheitä ym...kivaa. On vaan illalla ollut jalat ihan muusina ja suoraan melkein sänkyyn kaatunu,t kun vatteet saanut riisuttua.Viikolopuksi viellä voimauttavaa valokuvausta tekemään ja sitten sunnuntai huilataan kait? Ensi viikolla eläinetiikasta puhumaan koululle ja suunnittelemaan Joensuuhun Animalian osastoa, että...Jos keksisin työn itselleni tai ammatin jossa voisin vain päivät touhuta eläinten kanssa, voisin harkita sitä.

Eläinavusteista toimintaa

Näin ratkeslaisittain: tyhjä pää...kolme tuntia aurinkoisella kentällä nuorten ja heppojen kanssa. Nuoret tekivät mini näytelmiä joissa hevosella täytyi olla joku merkitys ja osa.Toinen näytelmä kertoi aikojen alun ihmisestä joka ensimmäisen kerran näki hevosen.Ensin ihminen meinasi tappaa hevose, mutta kuitenkin päätyi kesyttämään sen. Näytelmässä näkyi ihmisen ihailu hevosta kohtaan. Toinen näytelmä kertoi Troijan hevosesta, miten hevonen tuotiin lahjaksi ja sitten hevosen sisältä tulleet ihmiset tuhosivat kaupungin. Molemmat näytelmät tehtiin miimisesti ilman ääntä, ja molemmat olivat aivan ihania.Ihana olo ja tyytyväinen nuorten puolesta...

Vintage

Vihdoinkin otin kuvia vintage-laukuistani.Yleensä huudan huutonetistä laukkuja tai sitten laukku voi löytyä kirppikseltä. Laukku ei mielestäni saisi maksaa 25 euroa enenpää, halvin laukkuni on 2,50 euroa. Laukku jonka löysin kirppikseltä on ihanan pehmeää vaalean ruskeaa nahkaa ja kallein Englannista tuotu konjakin värinen laukku noin 25 euroa. Laitan sellaisia laukkuja joita en käytä, myyntiin Pelastakaa koirat ry:n kirppikselle. Minusta kierrätys on hyvä asia ja toivottavasti laukuillani voidaan auttaa jotain Romanian koiraa... Jokainen pelastakoon maailmaa tyylillään ja miksei tyyliikkäästi...

Työtä ja hupia

Aloitan Aurorassa tekeen keikkoja mielisairaahoitajana(hui), täällä on monipuolisemmat mahdollisuudet kehittyä ja saada lisää työkokemusta psykiatrisesta hoitotyöstä.Joku tekee blogia kakuista ja leipomisesta, minä haluaisin kirjoittaa mielenterveydestä.

30.6.2012 järjestetään Joensuussa Hepokankaan tilalla tapahtuma eläinavusteista työtä tekeville ja eläinten kouluttajille, tarkoitus tuoda näitä tekijöitä esille ja tutuksi toisilleen. Esittelemme tapahtumassa myös Suomen karvakaverit ry:n toimintaa ja samalla on mahdollisuus liittyä toimintaan mukaan. Karvakaverit ry tulee testaamaan Joensuuhun eläimiä syksyllä-2012. Meidän osuus on draamaseikkailu jossa tallihahmot seikkailevat hevosten kanssa. Tapahtuma on avoin kaikille ja toivon että sinne tulee paljon porukkaa.

Vintiön kans köpöttelyy

Kävin kentällä kopöttelemässä meidän vanhuksen kans(19v) , annoin pojan minne haluu ja istuin vaan kyydissä. Vintiölle on tullut jo harmaita jouhia, itseasiassa aika paljonkin.Luonne sillä ei oo muuttunut kyllä yhtään,ehkä lisää kulmikkuuttaja särmää...onhan se hauska tyyppi(hyypiö). Haluaisin kasata yhteen eläinten kanssa puuhaavat ihmiset täällä meidän alueella. Toiminnassa voisi olla mukana eläinavusteista terapiaa ja kasvatusta tekevät, vapaaehtoiset Karvakaverit ja eläinten kouluttajat. Aina terapeutti itse ei ole eläimen paras kouluttaja ja hänkin voi tarvita apua kouluttamisessa. Olen nyt hommaamassa Suomen karvakaverit ry:n toimintaa tänne Pohjois-Karjalaan...syksyllä tulevat testaamaan koiria, mukaan voi tulla eläimen kanssa jolla on karvoja... Yhteisestä toiminnasta voisivat hyötyä kaikki. Olen etsinyt miun ihanalle Norskille kattikaveria, mutta ei vaan ole löytynyt. On se kummaa, että silloin kun kissaa ettii, niitä ei ole, sitten muulloin niitä on kauppojen seinät ilmoituksia pullollaan.

Äitienpäivä

No niin,äitienpäivää vietetään sotkuisen asunnon keskellä.Olen niin aamuvirkku että keittelin kahvit itse.Nyt klo 10,30 alkaa porukat heräilee...Sain lahjaksi Lauralta runon fasebookkiin(nykyaikaa)Olen niin malttamaton asunnon ja kaiken muunkin kanssa etten millään jaksaisi edetä step by step. Step by step tulee siitä kun tutun terapeutin kanssa mietittiin tätä mun elämää, kun yksi asia liikahtaa lähtee muutkin liikkeelle. En vain jaksaisi odottaa, haluaisin jo kaiken tasoittuvan ja pikku hiljaa palaavan omiin uomiinsa, niinkuin tulvan jälkeen joki.Åitienpäivän merkitys minulle,en tiedä? Tällä hetkellä en tunne olevani hyvä äiti, omat asiat ovat niin pinnassa nyt. Mutta täytyyhän äidinkin elää omaa elämäänsä, tehdä valintoja  ja ratkaista omaan ajatteluun ja elämään liittyviä juttuja.On mielenkiintoista nähdä miten muutun eron jälkeen niin ulkoisesti kuin sisäisesti.

Perheterapiasta ja perheestä

Vaikka olen itse eroamassa se ei tarkoita ettenkö itse uskoisi pitkään avioliittoon.Omalta kohdaltani toivon että pysyisimme exsän kanssa kavereina, jota olemme jo pitkään olleetkin. Meillä on ollut aina ihan mukavaa käydä elokuvissa ja konserteissa ym... luulen että eroaminen vaikuttaa lapsiin aina olivatpa he vaikka 60 v. Pakko oli tulla tämä asia kirjoittamaan näin kello kuusi aamulla, jottei vaan kukaan saa sellaista käsitystä etten avioliittoon uskoisi...Ihmiset ovat aina vain eri tilanteiden edessä omassa elämäsään, minä olen nyt tässä. Tyytyväinen olen...nyt on alkamassa uusi vaihe elämässä,lasten itsenäistyminen, oman työn pohtiminen ja sitä rataa. Olin jo tässä yhdessä vaiheesa miettimässä ompelijan ja eläintenhoitajan ammattia. Viisikymppisenä ei vain viitsisi ihan alusta aloittaa. No onneksi lapsia en enää pysty tekemään...Perheterapia koulutuksessa ymmärsin miksi minusta on tullut tällainen, miten lapsuus ja suku on minuun vaikuttanut.Omien lasten kohdalla koin tärkeimmäksi että heistä tulisi luovia, jonkun toisen kohdalla toiveet ovat erilaiset. Jotkut vanhemmat pitävät opintojaja ja koulunkäyntiä tärkeinpänä, kuka mitäkin.Minun äiti on ompelija ja isä oli kirvesmies, joten käsillä tekeminen oli meillä kotona ja suvussa tärkeää ja sitä tehtiin paljon.Siksipä tykkään itse ommella, tykkään vintage vaatteista ja laukuista ja vanhoista huonekaluista.

muuttoja

Muuttoja on tulossa nyt useampia, taidamme kaikki hajaantua sinne ja tänne.On tämä kummaa, tämä ero? Kaikkien on ollut vaikeaa päättää missä asutaan ja kenen kanssa. Vanhin lapsista 19v on nyt monen mutkan jälkeen päättänyt muuttaa yksikseen. Silloin kun itse olin 19 ,v oli todella vaikeaa löytää asuntoja johon sen ikäinen olisi voinut muuttaa. Nykyään tuntuu asuntoja olevan enenpi tarjolla ja nuoret valmiimpia muuttamaan pidemmän matkan päähän. Itselle ei olisi tullut mieleenkään muuttaa kaupungin ulkopuolelle.Kun saan kameran akun ladattua alan ottamaan kuvia vintage-laukuistani ja saattaa sitä muutakin vintagea löytyä...esim minä itse   61- vuosimallia se on omasta mielestäni ainakin ollut ihan hyvä vuosi, tykkään myös 60-luvun musiikista joten...

Nuoriso ja minä

Nuoret alkaa kattoo jääkiekkoo, mie etin kissalleni kaveria. Nuoriso touhuaa omiaan, tekevät ruokaa, lakkaavat kynsiä ja höpöttävät,on kiva kun ympärillä on elämää. Etsimme myös asuntoa,(pojan kans),pitää muuttaa pienenpään asuntoon, mikä on ihan kiva juttu, ehkä??!! Suuria muutoksia ero tuo tullessaan....hyvä on kuitenkin että pystymme EX-mieheni kanssa eroamaan ilman riitaa. Mikä nyt kiukuttaa lusikoita ja muita jakaa(puoliksi). Mutta eikös se näin mene? Ajattelen, että kyllä tämä talvellä helpottaa. Eläimistä sen verran, olen etsimässä Vintiölle eläkekotia, semmoista jossa Vintiön erityilaatuisuus tulisi arvostetuksi. Vintiö on opettanut meille niin paljon heppailusta, ettei väliä.Mutta heppoja on vaan liikaa. Yksi oma heppa riittää.. voin käyttää Lauran Hakea ja Tanjan Tyttöä eläinavusteisessa toiminnassani. Nyt on kiva alkaa ryhmäyttämään tyttöjä ja Hakea ja odotella että Pinja tottuu muihin heposiin. Katsotaan sitten milloin ensimmäinen terapia asiakas Pinjalle tulee... Mietin välillä myös omaa arvomaailmaani, minkä kaiken edelle eläimet menevät? Ovathan ne isossa asemassa elämässäni, mutta niin ovat lapsetkin. Itse ainoana lapsena halusin monta lasta ja vaikka haasteita on ollut silti elämä olisi tyhjää jos lapsia ei olisi. Mutta avioliitto onkin sitten eri juttu....

Päätöksiä

Nyt se sitten on tehty, laitoin itseni poissaolevaksi seuraavaksi lukukaudeksi AMK-opinnoissa. Jos pääsen, opiskelen lasten ryhmäterapian perusteita ja teen psyk.hoitotyötä, keskityn myös markkinoimaan yritystäni.Kävin juuri lenkillä koirien kanssa, lähimetsän raikkaudessa.Odotan kovasti kesää tulevaksi, olen sellainen kesäkissa...

Aikuinen nainen

Miten helvetissä naisen elämä voi välillä olla näin vaikeaa???Tuntuu hullulta kun ei edes viisikymppisenä tiedä mitä isona haluaa tehdä.Jos jollain muulla on samanlainen tunne kuin minulla, niin antaa tulla vaan...Siis kommentteja.Minä ainakin toivon että mun elämä ois tasasta ja harmoonista olemista, mut kaikkee muuta.Pitäsi siivota piha, pitäis tehä sitä ja tätä.Ja jotenkin sokerina pohjalla exsä vai mikä se nyt sitten on?touhuaa muuttonsa ja mattojen pesun ym. kanssa.MIE EN KESTÄ....Antakaa mulle hyviä neuvoja. Ilmoittauduin eroryhmään kun ajattelin etten läheisiäni(lapset) kyllästytä näillä mun jutuilla, kai se ero jotenkin pitää läpi käydä.(psykoterapeutti kun oon) No katellaan...

Minun ihana Norjalainen metsäkissa

mun pikku norski

Lisää kuvateksti

Kuva Pupicasta, otettu Pelastetaan koirat ry:n sivulta.

Koira asiaa..

Suosittelen kaikille käymään Pelastetaan koirat ry:n sivuilla.Etsin itselleni täydellistä terapia-koiraa rotukoirista ja nyt kotona on Ranskan buldokki ja Berhandilainen.Siten kävimme Lauran(tyttäreni) kanssa Animalian eläineetisen kouluksen ja siellä kehoitettiin ottamaan näitä rescue-koiria. No kumminkin... minä hain viellä rotukoiria esim. Chihuahuaa ym. muita erikoisuuksia. Taustalla kumminkin jäyti ajatus Romanian koirista...joten katselin sivuja ja kävin yhtä koiraa katsomassakin. Nyt odottelen Pupicaa(suukko) Romaniasta, voihan nenä.Katsotaan mitä siitä sitten tulee ja tuleeko terapia koira? Hevosten kanssa menee ainakin vuosi ennen kuin tottuvat tähän terapia hommaan, on kumminkin niin erilaista touhua kuin perinteinen ratsastus. Olen jotenkin jo niin syvällä tässä eläinhommassa ettei pois pääsyä enää näy!!! enkä tiedä haluankokaan.

Nyt tämä sitten alkaa, blogin kirjoittaminen. Aiheina ovat: eläimet, vintage, mielenterveys, lapset ja toiminnalliset menetelmät/terapiat.Kuvassa Pikku-Pinja Suomen pienhevostamma tulee meille tiistaina 8.5.2012 terapiahepaksi. Meidän Vintiö on 19-vuotias ja nykyisin aika haasteellinen heppa omine oikkuineen.Meillä on myös muita eläimiä joiden kuvia löytyy meidän sivuilta www.sinikkahynninen.net

Olen viisikymppinen psykoterapeutti Pohjois-Karjalasta ja minulla on kolme lasta. Yhdellä lapsistani on masennusta ja kaikki ovat muutenkin olleet aika haasteellisia lapsia. Asia jota  olen joutunut miettimään, on olla vanhempi ja mielenterveysalan ammattilainen samassa tuolissa,  isumassa ja kuuntelemassa hoitohenkilökunnan kommentteja oman lapsen hoidosta. Olemme myös eroamassa mieheni kanssa joten... aiheita riitää...

Toiminnallisia menetelmiä(seikkailu, draama ja eläimet) olen käyttänyt yli kahdeksan vuotta ja tällä hetkellä olen voimauttavan valokuvauksen koulutuksessa.Vanhin tyttäreni Laura toimii minulla avustajana terapioissa, hänellä ja kaverillaan on oma hauska blogi, supsutuksia. Kävimme tänään tyttöjen kanssa  tutustumassa ravitallilla, siellä oli aivan ihania rupsuteltavia lämminveririsiä varsoja ja paljon.

Sen viellä sanon: kirjoitusvirheiä ja puuttuvia kirjaimia voi olla paljon. Huomasin ettei koneeni anna kunnolla T:tä, mutta kyllä tämä tästä kehityy...